No nyt tapahtuu! Suomen Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja siihen liittyvästä liikenteen tiekartasta, jolla puolitetaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Kolmivaiheinen tiekartta koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä mutta siinä huomioidaan myös meri- ja sisävesiliikenteen ja lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikenne tulee muuttaa nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia.
Kolmivaiheisen tiekartan ensimmäinen vaihe sisältää useita tukia ja kannustimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi. Osa ensimmäisen vaiheen toimista vaatii päästöjen tarkkaa mittaamista: 1) Autovalmistajia koskevan sitovan CO2-raja-arvon päivittäminen, 2) Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat ja 3) Logistiikan digitalisaatio. Tiekartan toinen vaihe pitää sisällään etätyön ja uusien liikennepalveluiden mahdollistamisen. Kolmannessa vaiheessa päätetään mahdollisesti tarvittavista lisätoimenpiteistä.
Seuraavaksi eri ministeriöt jatkavat lainsäädännön valmistelua ja toimenpiteitä edistävät määrärahat käsitellään vuoden 2022 talousarviossa sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Lisää puhtaita ajoneuvoja – Direktiiviä kehään!
Liikenteen päästöjen väheneminen on nyt monien agendalla. Ja syytä olisikin: vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 21% koostui kotimaan liikenteestä.
EU on puuttunut ajoneuvojen päästöihin kerran, jos toisenkin. Tällä hetkellä akuuteimpana ponnistuksena on tänä vuonna voimaan astuva puhtaiden ajoneuvojen direktiivi, Clean Vehicles Directive eli CVD , joka velvoittaa mm. julkista sektoria huomioimaan päästöt uusien ajoneuvojen hankinnoissa. Oikeastaan huomioiminen ei riitä, vaan jokaiselle maalle on määritelty ennalta, kuinka suuri osa hankituista ajoneuvoista tulee olla puhtaita. Maiden tulee täten raportoida julkiset ajoneuvohankintansa ja niiden ajoneuvojen päästöt. Jotta tämä ei olisi ihan liian yksinkertaista, koskee voimaan tuleva direktiivi vain tiettyillä CPV-hankintakoodeilla hankittuja ajoneuvoja. Mukaan on myös ujutettu sopiva määrä poikkeuksia ja päästöt tulee tietää CO2 -arvojen tai käyttövoiman mukaan.
Enää eivät EURO-luokat riitä
Direktiivin mukaan puhtaiksi kevyt ajoneuvoiksi lasketaan ne kulkupelit, joiden päästöt jäävät alle 50g/km (WLTP). Raskaiden ajoneuvojen on puolestaan käytettävä uusiutuvaa polttoainetta, jotta ne voisi laskea puhtaaksi. Uudet puhtausvaatimukset saattavat tuoda hivenen haasteita esimerkiksi niille kunnille, joilla aiemmin hankintojen yhteydessä on riittänyt tieto EURO-luokasta ja ajoneuvon puhtaus on määrittynyt sen mukaan. Nyt se ei enää riitä – Tarvitaan ajoneuvokohtaisia päästölukemia.
Millaisia haasteita on luvassa?
Puhtaiden ajoneuvojen lakiehdotuksessa määriteltiin jokaiselle kunnalle omat tavoitteet. Esimerkiksi isompien kaupunkien kuten Helsinki, Espoo ja Tampere joutuvat uusissa kevytajoneuvohankinnoissaan hankkimaan 50% puhtaita ajoneuvoja.
Nyt luulisi puhtaiden ajoneuvojen kysynnän kasvavan, mutta ilmaan jää leijumaan kysymyksiä: Onko tarjolla tarpeeksi puhtaita ajoneuvoja, jotta voidaan vastata tähän kysyntään? Mitä mahtaakaan maksaa sähköautoja tukevan infran rakentaminen kunnille? Ruvetaanko nyt kikkailemaan hankinnoissa niin, että direktiivi täyttyy, mutta päästöt saattavat jopa kasvaa? Hankitaanko puhtaita ajoneuvoja, jotka seisovat tallissa eikä niillä oikeasti ajeta kilometrejä?
Mitä nyt? Miten tästä eteenpäin?
2.8.2021 direktiivi astuu voimaan ja ennen sitä jäsenmaiden on täytynyt tehdä lakiehdotuksensa ja mielellään myös itse lain tulisi astua voimaan. Suomessa lakiehdotus on tehty ja sen lausuntakierros on päättynyt jo hyvän aikaa sitten, mutta vse ei ole vielä astunut voimaan. Direktiivin mukaan ensimmäiset raportit tulee tehdä vuoden 2025 lopussa. Meillä on siis deadline, mutta raportointi ja tiedon keruu kannattaa aloittaa nyt. Yksi mahdollisuus on kääntyä ajoneuvokalustosta vastaavan henkilön puoleen ja kysyä kuinka edetään.
Millaisia työkaluja tämän seurantaan on? Pyöritelläänkö numerot excelissä? Taipuvatko nykyiset työkalu uusiin vaatimuksiin ja tavoitteisiin? Onko markkinoilla uutta työkalua avuksi? Yksi työkalu on Clean Vehicles Wizard, jolla omaa kalustoa voi hallinnoida huomioiden sen päästöt, auttaa puhtaiden ajoneuvojen hankinnassa ja tarjonnassa sekä antaa monenlaisia päästöraportteja. Näiden avulla voi todistaa, ei vain direktiivin vaan oman kunnan, yrityksen tai liiketoiminnan liikenteen ja kuljetuksen päästöjä sekä niihin tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta. ”CVW:n kehitys lähti liikkeelle 2019 puhtaiden ajoneuvojen direktiivistä ja sen tuomista muutoksista, jotka tulevat voimaan koko EU:ssa. Työkalua on yhteiskehitetty pilottikuntien kanssa vastaamaan juuri heidän tarpeisiinsa. Olemme pyrkineet ratkaisuun, joka auttaa sekä julkista sektoria ja kuntia että palveluntarjoajia ja muita yrityksiä pärjäämään direktiivin ja muiden päästövähennystavoitteiden tuomien haasteiden kanssa”, kertoo Sarianne Vihakara, Clean Vehicles Wizardin tuotepäällikkö.
Kohti vihreämpää liikennettä
Saadaanko kaikilla näillä toimilla ja tuilla aikaan suuria muutoksia ilmastonmuutoksen estämiseksi? Se nähdään vasta useampien vuosien jälkeen, mutta suunta on asetettu ja sitä kohti kuljetaan.
